Olympialaiset

Olympialaiset eli olympialaiset kisat tai olympiakisat ovat suuret kansainväliset ja monilajiset urheilukilpailut. Ne järjestetään kahden vuoden välein niin, että kesäolympialaiset ja talviolympialaiset vuorottelevat. Olympiakisat keskittyvät yhden kaupungin ympärille ja niiden pitopaikan määrää Kansainvälinen olympiakomitea.

Olympialippu, jossa viisi rengasta. Renkaat suunniteltiin vuonna 1913 ja käytettiin ensi kerran Antwerpenin kisoissa vuonna 1920.

Historia

Nykyaikaiset olympialaiset perustuvat antiikin aikana Olympiassa Kreikassa järjestettyjen Olympian kisojen perintöön. Kreikassa järjestettiin 1800-luvulla myös neljät Zappaan olympialaiset, joita pidetään nykyaikaisten olympialaisten edeltäjinä samoin kuin englantilaisia Wenlockin olympialaisia kisoja.

Nykyaikaiset olympialaiset järjestettiin ensimmäisen kerran Ateenassa vuonna 1896. Ensimmäisistä kisoista asti jokaisissa olympialaisissa ovat olleet mukana vain miekkailu, pyöräily, uinti, voimistelu ja yleisurheilu (soutu olisi listalla ellei lajia olisi peruutettu huonon sään vuoksi vuonna 1896).

Vuodesta 1924 alkaen kisat on jaettu erillisiin kesä- ja talviolympialaisiin ja vuoteen 1992 saakka kesä- ja talvikisat järjestettiin samana vuonna. Tämän jälkeen rytmiä muutettiin siten, että seuraavat talvikisat olivat 1994 ja siitä lähtien neljän vuoden välein.[1]

Vuosina 1912–1948 järjestettiin olympiakisojen yhteydessä myös olympiakisojen taidekilpailuja[2], ja senkin jälkeen on taidetapahtumia toisinaan järjestetty kisojen ohessa.

Osallistumisoikeus

Nykyaikaisiin olympialaisiin saivat alun perin osallistua vain amatöörit eli kilpailijat, jotka harjoittavat urheilua ilman taloudellisen hyödyn tavoittelua. Avery Brundagen puheenjohtajakauden jälkeen 1970-luvulta lähtien Kansainvälinen olympiakomitea alkoi suhtautua ammattilaisurheilijoihin entistä suopeammin kasvattaakseen olympialaisten taloudellista tuottoa.[3] Vuonna 1988 ammattilaisurheilijat saivat muutamaa lajia lukuun ottamatta täyden osanotto-oikeuden olympialaisiin[4].

Vuonna 1960 otettiin olympialaisten useimpiin lajeihin käyttöön karsintaraja, joka urheilijan tulee saavuttaa halutessaan osallistua kisoihin. Yleisurheilussa ja uinnissa on käytössä karsintarajat. Muissa lajeissa kisapaikat jaetaan karsintakilpailujen tai ranking-listojen perusteella. Jokaisella Kansainvälisen olympiakomitean jäsenmaalla on silti oikeus lähettää olympialaisiin yksi urheilija (kesäolympialaisiin yksi yleisurheilija ja yksi uintiurheilija), vaikka urheilija ei olisikaan selvittänyt karsintarajoja.

Luettelo olympiakisoista

Kesäolympialaiset

Kesäolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä kesäolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia kesäolympialaisia (Los Angeles, Lontoo, Tokio, Ateena ja Pariisi). Tulevat kesäolympialaiset kursivoituna (2020).
Pääartikkeli: Kesäolympialaiset

Talviolympialaiset

Talviolympialaisten isäntäkaupungit ja isäntämaat. Vihreä = valtio on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Sininen = valtio on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia, Musta ympyrä = kaupunki on isännöinyt yksiä talviolympialaisia, Oranssi ympyrä = kaupunki on isännöinyt kaksia tai useampia talviolympialaisia (Innsbruck, Sankt Moritz).
Pääartikkeli: Talviolympialaiset

Luettelo olympiakisojen hakijakaupungeista

Kesäolympialaiset

Kisat Vuosi Isäntäkohde Muut hakijat Ei-ehdokas

hakijakaupungit

KOK:n istunto Viite
I 1896Ateena  Kreikka ainoa hakija Pariisi
(1894)
1. Ranska[5]
II 1900Pariisi  Ranska[5]
III 1904Chicago  Yhdysvallat alkuperäinen hakijaPariisi
(1901)
4. Ranska[5][6]
St. Louis kisojen siirto
IV 1908Rooma  Italia alkuperäinen hakija Berliini
Lontoo
(1904)
6. Britannia[5][7][8]
Lontoo  Britannia kisojen siirto Milano
V 1912Tukholma  Ruotsi ainoa hakijaBerliini
(1909)
10. Saksa[5]
VI 1916Berliini
Saksa peruutettiin Aleksandria
Amsterdam
Bryssel
Budapest
Cleveland
Tukholma
(1912)
14. Ruotsi[5]
VII 1920Antwerpen  Belgia Amsterdam
Atlanta
Budapest
Cleveland
Havanna
Lyon
Philadelphia
Lausanne
(1919)
17. Sveitsi[5]
VIII 1924Pariisi  Ranska Amsterdam
Barcelona
Los Angeles
Praha
Rooma
Lausanne
(1921)
19. Sveitsi[5]
IX 1928Amsterdam  Alankomaat Los Angeles[5]
X 1932Los Angeles  Yhdysvallat ainoa hakijaRooma
(1923)
21. Italia[5]
XI 1936Berliini Saksa Aleksandria
Barcelona
Budapest
Buenos Aires
Köln
Dublin
Frankfurt
Helsinki
Lausanne
Nürnberg
Rio de Janeiro
Rooma
Lausanne
(1931)
30. Sveitsi[5]
XII 1940Tokio  Japani alkuperäinen hakija (kisojen siirto) ainoa hakijaBerliini
(1936)
35. Saksa[5][9]
Helsinki peruutettiin
XIII 1944Lontoo
 Britannia peruutettiin Ateena
Budapest
Detroit
Helsinki
Lausanne
Montreal
Rooma
Lontoo
(1939)
38. Britannia[5]
XIV 1948Lontoo  Britannia Baltimore
Lausanne
Los Angeles
Minneapolis
Philadelphia
Lausanne
(1946)
39. Sveitsi[5]
XV 1952Helsinki  Suomi Amsterdam
Chicago
Detroit
Los Angeles
Minneapolis
Philadelphia
Tukholma
(1947)
40. Ruotsi[5]
XVI 1956Melbourne
 Australia Buenos Aires
Chicago
Detroit
Los Angeles
México
Minneapolis
Philadelphia
San Francisco
Rooma
(1949)
43. Italia[10][5]
Tukholma
(ratsastuskisat)
 Ruotsi
XVII 1960Rooma  Italia Bryssel
Budapest
Detroit
Lausanne
México
Tokio
Pariisi
(1955)
50. Ranska[5]
XVIII 1964Tokio  Japani Bryssel
Detroit
Wien
München
(1959)
55. Saksa[5]
XIX 1968México  Meksiko Buenos Aires
Detroit
Lyon
Baden-Baden
(1963)
60. Saksa[5]
XX 1972München  Saksa Detroit
Madrid
Montreal
Rooma
(1966)
64. Italia[5]
XXI 1976Montreal  Kanada Los Angeles
Moskova
Amsterdam
(1970)
69. Alankomaat[5]
XXII 1980Moskova  Neuvostoliitto Los AngelesWien
(1974)
75. Itävalta[5]
XXIII 1984Los Angeles  Yhdysvallat ainoa hakijaAteena
(1978)
80. Kreikka[5]
XXIV 1988Seoul  Etelä-Korea NagoyaBaden-Baden
(1981)
84. Saksa[5]
XXV 1992Barcelona  Espanja Amsterdam
Belgrad
Birmingham
Brisbane
Pariisi
Lausanne
(1986)
91. Sveitsi[5]
XXVI 1996Atlanta  Yhdysvallat Ateena
Belgrad
Manchester
Melbourne
Toronto
Tokio
(1990)
96. Japani[5]
XXVII 2000Sydney  Australia Milano
Brasília
Taškent
Beijing
Berliini
Istanbul
Manchester
Monte Carlo
(1993)
101. Monaco[5]
XXVIII 2004Ateena  Kreikka Istanbul
Lille
Rio de Janeiro
Pietari
San Juan
Seville
Buenos Aires
Kapkaupunki
Rooma
Tukholma
Lausanne
(1997)
106. Sveitsi[5]
XXIX 2008Beijing  Kiina Bangkok
Kairo
Havanna
Kuala Lumpur
Seville
Istanbul
Osaka
Pariisi
Toronto
Moskova
(2001)
112. Venäjä[5]
XXX 2012Lontoo  Britannia Havanna
Istanbul
Leipzig
Rio de Janeiro
Madrid
Moskova
New York City
Pariisi
Singapore
(2005)
117. Singapore[5]
XXXI 2016Rio de Janeiro  Brasilia Baku
Doha
Praha
Dubai
Chicago
Madrid
Tokio
Kööpenhamina
(2009)
121. Tanska[5]
XXXII 2021Tokio  Japani Rome
Baku
Doha
Istanbul
Madrid
Buenos Aires
(2013)
125. Argentiina[5]
XXXIII 2024Pariisi  Ranska Hampuri
Rooma
Budapest
Boston
Los AngelesLima
(2017)
131. Peru[11][12]
XXXIV 2028Los Angeles  Yhdysvallat ainoa hakija[13]

Talviolympialaiset

Kisat Vuosi Isäntäkohde Muut hakijat Ei-ehdokas hakijakaupungit KOK:n istunto Viite
I 1924Chamonix  Ranska ainoa hakijaLausanne
(1921)
19. Sveitsi[5]
II 1928St. Moritz  Sveitsi Davos
Engelberg
Lissabon
(1926)
24. Portugali[5]
III 1932Lake Placid  Yhdysvallat Bear Mountain
Denver
Duluth
Minneapolis
Montreal
Oslo
Yosemiten laakso
Lausanne
(1929)
27. Sveitsi[5]
IV 1936Garmisch-Partenkirchen Saksa Montreal
St. Moritz
Wien
(1933)
31. Itävalta[5]
1940 Sapporo  Japani peruutettiinainoa hakija Varsova
(1937)
36. Puola [5]
St. Moritz  Sveitsi peruutettiin
Garmisch-Partenkirchen Saksa peruutettiin
1944Cortina d'Ampezzo  Italia Montreal
Oslo
Lontoo
(1939)
38. Britannia [5]
V 1948St. Moritz  Sveitsi Lake PlacidLausanne
(1946)
39. Sveitsi[5]
VI 1952Oslo  Norja Cortina d'Ampezzo
Lake Placid
Tukholma
(1947)
40. Ruotsi[5]
VII 1956Cortina d'Ampezzo  Italia Colorado Springs
Lake Placid
Montreal
Rooma
(1949)
43. Italia[5]
VIII 1960Squaw Valley  Yhdysvallat Garmisch-Partenkirchen
Innsbruck
St. Moritz
Pariisi
(1955)
50. Ranska[5]
IX 1964Innsbruck  Itävalta Calgary
Lahti
München
(1959)
55. Saksa[5]
X 1968Grenoble  Ranska Calgary
Lahti
Lake Placid
Oslo
Sapporo
Innsbruck
(1964)
61. Itävalta[5]
XI 1972Sapporo  Japani Banff
Lahti
Salt Lake City
Rooma
(1966)
64. Italia[5]
XII 1976Denver  Yhdysvallat alkuperäinen hakija Sion
Tampere
Vancouver
Amsterdam
(1970)
69. Alankomaat[5][14][15]
Innsbruck  Itävalta kisojen siirto
XIII 1980Lake Placid  Yhdysvallat VancouverWien
(1974)
75. Itävalta[5]
XIV 1984Sarajevo  Jugoslavia Göteborg
Sapporo
Ateena
(1978)
80. Kreikka[5]
XV 1988Calgary  Kanada Cortina d'Ampezzo
Falun
Baden-Baden
(1981)
84. Saksa[5]
XVI 1992Albertville  Ranska Anchorage
Berchtesgaden
Cortina d'Ampezzo
Falun
Lillehammer
Sofia
Lausanne
(1986)
91. Sveitsi[5]
XVII 1994Lillehammer  Norja Anchorage
Östersund
Sofia
Seoul
(1988)
94. Etelä-Korea[5]
XVIII 1998Nagano  Japani Aosta
Jaca
Östersund
Salt Lake City
Birmingham
(1991)
97. Britannia[5]
XIX 2002Salt Lake City  Yhdysvallat Graz
Jaca
Poprad
Sotši
Tarvisio
Östersund
Quebec
Sion
Budapest
(1995)
104. Unkari[5]
XX 2006Torino  Italia Helsinki
Klagenfurt
Poprad
Zakopane
SionSeoul
(1999)
109. Etelä-Korea[5]
XXI 2010Vancouver  Kanada Bern
Andorra la Vella
Harbin
Jaca
Sarajevo
Pyeongchang
Salzburg
Praha
(2003)
115. Tšekki[5]
XXII 2014Sotši  Venäjä Almaty
Borjomi
Jaca
Sofia
Pyeongchang
Salzburg
Guatemala
(2007)
119. Guatemala[5]
XXIII 2018Pyeongchang  Etelä-Korea Annecy
München
Durban
(2011)
123. Etelä-Afrikka[5]
XXIV 2022Beijing  Kiina Oslo
Krakova
Lviv
Tukholma
AlmatyKuala Lumpur
(2015)
128. Malesia[5]
XXV 2026Milano-Cortina d'Ampezzo  Italia Calgary
Erzurum
Sapporo
Graz
Sion
Tukholma-ÅreLausanne
(2019)
134. Sveitsi[5]

Olympiaboikotit

Pääartikkeli: Luettelo olympiakisojen boikoteista

Useat maat boikotoivat kesäolympiakisoja vuosina 1956, 1976, 1980 ja 1984. Vuoden 1956 boikotti liittyi Unkarin kansannousuun ja Suezin kriisiin, vuoden 1976 boikotti liittyi Etelä-Afrikan rotusortoon, vuoden 1980 boikotti Neuvostoliiton Afganistanin sotaan ja vuoden 1984 boikotti oli vastatoimi vuoden 1980 boikotille. Näitä vuosia ennenkin olympiakisoissa oli koettu pienempiä boikotteja.

Olympiasymbolit

Olympiarenkaat

Olympiatunnuksen muodostavat viisi toisiinsa yhdistyvää rengasta, joiden esikuva löydettiin vanhasta alttarista Olympian raunioilta. Olympiarenkaat ovat maailman tunnetuin tuotemerkki. Tunnuksen suunnitteli nykyaikaisten olympialaisten isä Pierre de Coubertin. Aluksi renkaat olivat ketjuna viisi rengasta peräkkäin, kun nykyään ne ovat kahdessa kerroksessa. Kansainvälisen Olympiakomitean mukaan olympiarenkaat kuvastavat viittä maailman maanosaa, jotka olympian henki yhdistää (renkaat yhdessä toisiinsa), sekä urheilijoita, jotka eri puolilta maailmaa kokoontuvat yhteen olympialaisten ajaksi.

Renkaiden symboliikasta on ollut myös muita tulkintoja:

  • Renkaat kuvaavat sitä, että antiikin Olympian kisat kestivät viisi päivää.
  • Renkaat kuvaavat Olympian kisojen tärkeintä ja arvostetuinta lajia, viisiottelua.
  • Renkaat kuvaavat de Coubertinin käsitystä siitä, että urheilu kehittää viittä elämän aluetta (oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja peräänantamattomuutta, tehokkuutta, täydellisyyden tavoittelua ja vaaran halveksuntaa).

Olympialipun kuusi eri väriä (renkaiden värit+pohjana valkoinen) edustavat maailman kansoja, sillä vähintään yksi lipun väreistä löytyy kaikkien maailman valtioiden lipuista.

Olympiatuli

Koska nykyaikaiset olympiakisat jatkavat antiikin aikaisten kisojen perinnettä, olympiatuli sytytetään ennen kisoja auringonsäteistä Olympian lehdossa Kreikassa, josta se kuljetetaan kisapaikalle. Ensimmäinen soihtuviesti Olympiasta olympialaisten isäntäkaupunkiin järjestettiin Berliinin olympialaisten yhteydessä 1936.

Olympiamotto

Olympialaisten tunnus on Citius, altius, fortius, joka tarkoittaa nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin.

Olympiamitalit

Palkintojenjakotilaisuus vuoden 2008 kesäolympialaisissa

Olympiakisojen lajien kolme parasta saavat mitalin: ensimmäinen kultaisen, toinen hopeisen ja kolmas pronssisen. Kahdeksan parasta saavat kunniakirjan.[16] Jokainen olympialaisiin osallistuva urheilija saa muistomitalin.

Olympiamitali on halkaisijaltaan vähintään 6 senttimetriä ja paksuudeltaan vähintään 3 millimetriä[16]. Kultamitalin kultapitoisuus oli vuoden 2012 kesäolympiakisoissa 1,36 % eli 6 grammaa. Mitalista 93 % oli hopeaa ja 6 % kuparia. Olympialaisten kultamitalin kultapitoisuus on vähentynyt kisa kisalta, ja vielä vuosien 1904, 1908 ja 1912 olympiakisoissa mitali oli täyskultaa, tosin nykyistä pienempi.[17] Kultamitaleita jaettiin ensimmäisen kerran vuoden 1904 kesäolympiakisoissa; edellisissä kisoissa voittajat olivat saaneet kullatun pronssiplakaatin[16].

Olympiahymni

Nykyisin käytössä oleva alkuperäinen Ateenan olympialaisiin 1896 tehty olympiahymni on kreikkalaisten Spyrídon Samáraksen säveltämä ja Kostís Palamáksen sanoittama.

Olympiamaskotti

Vuodesta 1968 alkaen on useimpia olympiakisoja varten suunniteltu oma maskotti, yleensä eläin- tai ihmishahmo. Maskotti on yleensä ollut sellainen, että se on jollain tavalla liittynyt kyseiseen maahan missä kisat pidetään, esim. Venäjällä Miska-karhu tai Kanadassa Amik-majava.[18]

Ensimmäinen maskotti nähtiin Grenoblen talvikisoissa vuonna 1968, missä Schuss-niminen yksijalkainen hiihtäjähahmo esiintyi kuvissa ja leluissa. Virallisen kisamaskotin tittelin sai kuitenkin vasta Münchenin vuoden 1972 kesäkisojen maskotti Waldi.

Olympiavala

Olympiavala on olympialaisten avajaisissa lausuttava juhlallinen ja rituaalinen lupaus, jonka yksi urheilija lausuu kaikkien urheilijoiden ja yksi tuomari kaikkien tuomarien puolesta.

Olympiatervehdys

The Olympic Salute Gra Ruebin veistos 1928 kesäolympialaisiin Amsterdamissa.

Olympiatervehdys on variaatio roomalaisesta tervehdyksestä. Olympiavariantissa oika käsi ojennetaan ylöspäin kämmen alaspäin sormet yhdessä. Ele poikkeaa käden kulman ja suunnan suhteen, jotka ovat korkemmalle ja etuoikeammalle kuin roomalaisessa.[19][20] Tervehdys on nähtävillä 1924 ja 1936 olympialaisten virallisissa julisteissa.[21]

Olympiatervehdys on jäänyt käytöstä toisen maailmansodan jälkeen, sillä sen katsotaan muistuttavan liikaa natsitervehdystä.[22] Viimeisin käyttö oli vuoden 1948 talviolympialaisisten avausseremonioissa.[23]

Mitalitilastoja

Menestyneimmät urheilijat

UrheilijaLajiKisatKultaHopeaPronssiYhteensä
Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Larysa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Mark Spitz uinti 1968–1972 9 1 1 11
Carl Lewis yleisurheilu 1984–1996 9 1 0 10
Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Matt Biondi uinti 1984–1992 8 2 1 11
Ray Ewry* yleisurheilu 1900–1908 8 (10) 0 0 8 (10)
Usain Bolt yleisurheilu 2008–2016 8 0 0 8

* Ray Ewryn mitalien määrä riippuu siitä, lasketaanko vuoden 1906 kesäolympialaisten (välikisat) mitaleja mukaan.

Eniten mitaleita saavuttaneet urheilijat

UrheilijaLajiKisatKultaHopeaPronssiYhteensä
Michael Phelps uinti 2004–2016 23 3 2 28
Larisa Latynina voimistelu 1956–1964 9 5 4 18
Marit Bjørgen maastohiihto 2002–2018 8 4 3 15
Nikolai Andrianov voimistelu 1972–1980 7 5 3 15
Ole Einar Bjørndalen ampumahiihto 1998–2014 8 4 1 13
Boris Šahlin voimistelu 1956–1964 7 4 2 13
Edoardo Mangiarotti miekkailu 1936–1960 6 5 2 13
Takashi Ono voimistelu 1952–1964 5 4 4 13
Paavo Nurmi yleisurheilu 1920–1928 9 3 0 12
Birgit Fischer melonta 1980–2004 8 4 0 12
Bjørn Dæhlie maastohiihto 1992–1998 8 4 0 12
Sawao Katō voimistelu 1968–1976 8 3 1 12
Jennifer Thompson uinti 1992–2004 8 3 1 12
Ryan Lochte uinti 2004–2016 6 3 3 12
Dara Torres uinti 1984–2008 4 4 4 12
Aleksei Nemov voimistelu 1996–2000 4 2 6 12

Eniten kultamitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

UrheilijaLajiVuosiKulta
Michael Phelps uinti 2008 8
Mark Spitz uinti 1972 7
Kristin Otto uinti 1988 6
Vitali Štšerbo voimistelu 1992 6
Michael Phelps uinti 2004 6
Anton Heida voimistelu 1904 5
Willis Lee ammunta 1920 5
Nedo Nadi miekkailu 1920 5
Paavo Nurmi yleisurheilu 1924 5
Eric Heiden pikaluistelu 1980 5
Matt Biondi uinti 1988 5
Michael Phelps uinti 2016 5

Kultamitali useimmissa peräkkäisissä kisoissa

UrheilijaLajiVuodetKisat (lkm)
Aladár Gerevich miekkailu 1932–1960 6
Steve Redgrave soutu 1984–2000 5
Pál Kovács miekkailu 1936–1960 5

Gerevichin ja Kovácsin saavutukset tekee ainutlaatuisiksi se, että heiltä jäivät väliin kahdet kisat toisen maailmansodan takia.

Eniten mitaleita yksissä kisoissa saavuttaneet urheilijat

UrheilijaLajiKisatKultaHopeaPronssiYhteensä
Michael Phelps uinti 2008 8 0 0 8
Michael Phelps uinti 2004 6 0 2 8
Aleksandr Ditjatin voimistelu 1980 3 4 1 8

Muita mitalisaavutuksia

Voittanut mitalin sekä kesä- että talviolympialaisissa

Mitalit kesä- ja talvilajissa
  • Edward ”Eddie” Eagan, Yhdysvallat, kultaa nyrkkeilyssä vuonna 1920 ja rattikelkkailussa vuonna 1932.
  • Christa Luding-Rothenburger, Saksa, (pikaluistelu ja ratapyöräily), samalla ensimmäinen saavutukseen yltänyt naisurheilija. Lisäksi hän jäi olympiahistoriaan ainoana mitalin samana vuonna sekä kesä- että talviolympialaisista voittaneena urheilijana.
  • Clara Hughes, Kanada, (pyöräily ja pikaluistelu)
  • Jacob Tullin Thams, Norja, (mäkihyppy ja purjehdus)
  • Lauryn Williams, Yhdysvallat (pikajuoksu ja rattikelkkailu)
Mitalit talvilajissa
  • Gillis Grafström, Ruotsi, kultaa taitoluistelussa 1920, 1924, 1928 ja hopeaa 1932. Taitoluistelu oli kesäkisojen ohjelmassa 1920, sen jälkeen talvikisoissa. Grafström oli myös ensimmäinen joka voitti sekä kesä- että talvikisoissa kultaa, tai ylipäätänsä mitalin sillä pariluistelu jossa Ludovika ja Walter Jakobsson ottivat 1924 hopeaa oli seuraavana päivänä miesten luistelun jälkeen.
  • Ludovika Jakobsson ja Walter Jakobsson, Suomi, taitoluistelu, 1920 taitoluistelu oli kesäkisoissa, 1924 talvikisoissa.
  • Yhdysvaltalaiset jääkiekkoilijat Herbert Drury ja Frank Synott, hopealla Antwerpenissa 1920 ja Chamonix’ssa 1924

Muita kesäolympialaisten ennätyksiä

Eniten kesäolympiakisoja

Miehet:

  • 10 Ian Millar, Kanada, ratsastus, 1972–2012 [24]

Naiset:

Eniten vuosia kultamitalien välillä

Miehet:

  • 28 vuotta Aladár Gerevich, Unkari, miekkailu 1932–1960

Naiset:

  • 24 vuotta Birgit Fischer, DDR/Saksa, melonta, 1980–2004

Vanhimmat kultamitalistit

Miehet:

  • 64 v 8 kk 14 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1912[25]

Naiset:

  • 54 v 8 kk 1 pv Sybil Newall, Iso-Britannia, jousiammunta, 1908

Nuorimmat kultamitalistit

Miehet:

  • Korkeintaan 12-vuotias tuntematon ranskalaispoika hollantilaisten perämiehenä, kaksikkosoutu, 1900[26]
  • 13 v 9 kk 9 pv Klaus Zerta, GER, soutu, 1960

Naiset:

  • 13 v 8 kk 25 pv Marjorie Gestring, USA, uimahypyt, 1936

Vanhimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

  • 72 v 9 kk 6 pv Oscar Swahn, Ruotsi, ammunta, 1920

Naiset:

  • 70 v 5 pv Lorna Johnstone, GBR, ratsastus, 1972

Nuorimmat tunnetut osallistujat

Miehet:

  • 10 v 7 kk 5 pv Dimitrios Lundras, GRE, voimistelu, 1896

Naiset:

  • 11 v 8 kk 28 pv Luigina Giavotti, ITA, voimistelu, 1928

Muita

  • Kaikkien aikojen ensimmäinen olympiavoittaja oli Ateenan kisoissa 1896 kolmiloikan voittanut James B. Connolly.[27]

Katso myös

Lähteet

  • David Wallechinsky: The Complete Book of the Olympics

Viitteet

  1. Olympic Games International Olympic Committee ® IOC 2008. Viitattu 1.12.2008.
  2. OLYMPIC GAMES ART COMPETITION MEDALLISTS (Sivut 13–17) Art competitions at the Olympic Games. 2.5.2019. The Olympic Studies Centre/ Olympic Foundation for Culture and Heritage. Viitattu 1.3.2020. (englanniksi)
  3. Greene, Bob: What changed the Olympics forever 23.7.2012. CNN. Viitattu 9.12.2012.
  4. Amateurism 7.12.1999. USA Today. Viitattu 9.12.2012.
  5. INTERNATIONAL OLYMPIC COMMITTEE VOTE HISTORY OLYMPIC and SOCCER LOGOs and MASCOTs. Viitattu 16.11.2019.
  6. Stead, W. T. (1901). The Americanization of the World. Horace Markley, 341.
  7. Hämäläinen, Karo: Ateenasta Ateenaan, s. 56–61. Tammi, 2004. ISBN 951-31-2937-3.
  8. 1908 London Summer Games SPorts-Reference. Viitattu 4.3.2016. (englanniksi)
  9. Sandra Collins. The 1940 Tokyo Games: The Missing Olympics: Japan, the Asian Olympics and the Olympic Movement. p. 51
  10. Melbourne - Stockholm 1956 International Olympic Committee. Arkistoitu 19 May 2007. Viitattu 10.4.2007.
  11. Parkkinen, Jaakko: Budapest jäämässä ulos olympiahausta – enää kaksi kaupunkia jäljellä 23.2.2017. Yle. Viitattu 6.3.2017.
  12. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  13. Ennakkotiedot pitivät paikkansa – KOK jakoi kerralla kahdet olympiakisaisännyydet yle.fi. 13.9.2017. Viitattu 12.10.2017.
  14. Past Olympic host city election results GamesBids. Arkistoitu 17 March 2011. Viitattu 17 March 2011.
  15. Colorado only state ever to turn down Olympics Rocky Mountain News. 12 October 1999. Arkistoitu 1 June 2009. Viitattu 16 March 2011.
  16. Report 268 (s. 30) 31.1.2002. KOK. Viitattu 10.8.2012.
  17. Melonyce McAfee: Why Olympians bite their medals 10.8.2012. CNN.com. Viitattu 10.8.2012.
  18. Olympiamaskotit 5.8.2016. Yle.
  19. Droit, Jean: Paris 1924 - Jeux Olympiques 1924. Olympic Games Museum. Viitattu 15.10.2010.
  20. Schaap, Jeremy: Triumph: the untold story of Jesse Owens and Hitler's Olympics, s. 163–166. Houghton Mifflin Harcourt, 2007. ISBN 978-0-618-68822-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 10.1.2020).
  21. Olympic Games 1936 Berlin: Poster Olympic Games Museum. Viitattu 29.12.2015.
  22. The Official Olympic Salute Stopped Being Popularly Used After WWII Due to Strongly Resembling the "Heil Hitler" Salute todayifoundout.com. 8.8.2012. Viitattu 14.9.2017.
  23. https://www.youtube.com/watch?v=WfaFnZ6sEnY/%7Ctitle= Full St. Moritz 1948 Official film; katso 13:15–13:20
  24. Ratsastajaveteraani ennätykseen: kymmenennet olympialaiset hs.fi. 4.8.2012. Helsingin Sanomat. Viitattu 11.8.2012.
  25. Rowing - About London2012. Viitattu 10.8.2012.
  26. http://www.colby.edu/colby.mag/issues/85n2/spec1.html

    Kirjallisuutta

    • Lasse Erola: Omituiset olympialaiset

    Aiheesta muualla

    This article is issued from Wikipedia. The text is licensed under Creative Commons - Attribution - Sharealike. Additional terms may apply for the media files.